Olimme mökillä ihanassa juhlatunnelmassa kymmenen hengen voimin aloittelemassa rapujuhlia. Koristelimme pihaa ja terassia punaiseksi ja valkoiseksi. Jännitimme tulevaa iltaa, koska ilmassa oli alkavaa myrskyä ja tummat pilvet leijuivat yllämme. Päätimme uhmata säätä ja virittelimme paljon punaisia sekä valkoisia valoja terassille. Yhtäkkiä edessämme liiteli sudenkorentoja, kymmenittäin sudenkorentoja. Ne pysähtyivät eteemme. Puhe loppui ja mekin pysähdyimme tuijottamaan niitä haltioituneena.  Mitä tuo parvi teki luonamme. Tuntui kuin nuo ne olisivat tuoneet meille viestejä. Pysähtykää, avatkaa aistinne ja nauttikaa hetkestä, ajattelin.

Tuo ilta oli erityinen. Ajattelen sen johtuneen sudenkorennoista. Se että puhe loppui ja pysähdyimme hetkeen, sai keskustelun kääntymään läsnäoloon, pysähtymiseen ja energioihin. Aika pysähtyi hetkeksi. Seisoimme rannassa tuijottaen taivasta ja tulevaa myrskyä. Ihailimme luonnon ihmeellisyyttä.

ryhmätyönohjaus.jpg

Seuraavaksi sudenkorennoista keskusteltiin melko pian tapahtuman jälkeen NLP Trainer kurssilla, jossa toimin apuopettajana. Kuinka sudenkorento kehittyy toukasta kotiloksi ja siitä sudenkorennoksi. Kuinka tärkeää on antaa sen rauhassa kehittyä ja avata siipensä ja odottaa kunnes se on valmis lähtemään lentoon. Tämä kaunis ajatus jäi mieleeni.

Pohdin kuinka monet meistä voivat olla kuin sudenkorentoja, jonka toukkavaihe voi kestää vuosia. Odotetaan muutosta ja uudistusta, mikä meissä on syntymässä. Annetaan sille rauha kehittyä. Toukkavaiheessa voi olla hyvä vain levätä; ei pusketa, ei anneta hyviä neuvoja, vaan odotetaan ja luotetaan uuteen. Annetaan tilaa uudelle, kuunnellaan ja ollaan vaan. Lopulta toukat nousevat ylös vedestä kuoriutumaan ja ajan ollessa kypsä, voi tuntea sudenkorennon lennon alkavan. Se tapahtuu kuin itsestään, pakottamatta ja puskematta. Lento on keveää. Voi tuntea vapauden, rohkeuden ja vaivattomuuden tunteen.  Jokainen vaihe on tärkeä. Muutos on matka. Missä vaiheessa oletkin, pysähdy hetkeen ja kuuntele kehosi viestejä.

Heti NLP viikonlopun jälkeen juttelin sudenkorennoista Niinan kanssa. Niina kertoi, että hänellä on vaikea aika menossa. Hän ei halua jutella kenenkään kanssa ja tuntuu kuin kaikkien sanat veisivät häntä väärään suuntaan. Hän haluaa vain käpertyä itseensä. Onko hänessä jokin vika, onko hän masentunut, kun ei kestä ihmisiä? Kerroin Niinalle sudenkorennoista, niiden toukkavaiheesta ja siitä kuinka se voi tarkoittaa muutoksen aikaa. Parin päivän päästä Niina soitti minulle ja kertoi, että nyt hän tuntee olevansa toukkavaiheessa ja hän tietää pitävänsä ihmisistä, mutta tarvitsevansa aikaa. Hän tietää, että kohta siivet avautuvat. Kuinka mahtavaa ymmärtää, että on tapahtumassa uudistusta, eikä hän ole masentunut.

muutosvamennus

Sudenkorennon lentotaito on huima. Se kykenee leijumaan, lentämään takaperin ja ylösalaisin, pyörähtämään täysympyrän kolmella siiveniskulla ja yltämään 48 kilometrin tuntivauhtiin. Ja ajatella, että tutkimusten mukaan sudenkorentoja on lennellyt ilmassa jo pitkään ennen dinosaurusten aikaa. 


Mielikuvat ovat rikkaus, joita voimme hyödyntää reflektoidessamme omia tuntemuksia, elämäntilannetta tai pohtiessa tulevaisuuttamme.

Mentaalinen valmennus perustuu juuri mielen hallintaan ja halutun lopputuloksen kuvittelemiseen. Harjoittelemme asiaa mielikuvissamme. Kuvittelemme vaikka tulevan keskustelun, joka tuntuu mielessämme ikävältä ja haastavalta. Muokkaamme tilanteesta juuri sellaisen kuin itse toivomme. Tämä harjoitus vaikuttaa tilanteeseen liittyvään tunteeseemme ja uusi toivottu tunne voi muokata samalla koko kehomme fysiologiaa.

Kun Niina ajatteli, että hänestä on kuoritumassa sudenkorento, joka on rauhallinen, päättäväinen, tietää itse oman suuntansa, tuntui ihmisten tapaaminen hyvältä ajatukselta. Hän sanoi, että sudenkorento on valmis lentämään parin päivän sisällä. Myöhemmin Niina kertoi, että jotenkin vaan asiat loksahtelivat sen jälkeen paikoilleen.

Kuinka paljon hyvää tapahtuikaan sudenkorentojen tapaamisesta johtuen.
Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa
Iloa viikkoosi :)
Johanna

         "Elämä on 10% sitä mitä minulle tapahtuu ja 90% sitä kuinka reagoin siihen"
                                                                                                     - 
Charles Swindoll